|
| Johdanto peliin | Tunnetut henkilöt | USA:n historia | Kalifornia | Asukkaat | Teknologia |
JOHDANTO PELIIN
In-game pelipaikka ja aika
Pelissä eletään vuotta 1875. Yhdysvaltojen presidentti on Ulysses S. Grant (1869-1877). Olemme pienessä entisessä kullankaivajien kylässä Yhdysvalloissa Kalifornian luoteisrannikolla, San Fransicosta pohjoiseen. Kylän nimi on Lofton. Sen perusti edesmennyt kullankaivaja Wilhelm ”Widdo” Lofton vuonna 1849. Kylän lähistöltä löytyy edelleen vähän kultaa, mutta kulta on syvällä maassa pieninä murusina, eikä alueella ole enää kuin muutaman kullankaivaja. Kylässä on pankki, kauppoja, sheriffin toimisto, lähettitoimisto, pari isoa maatilaa, saluuna joka toimii majatalona sekä pieni kappeli jonka ympärillä on hautausmaa. Keskustan lähistöllä on pienempiä maatiloja. Kylän lähistöllä virtaa joki jossa kullankaivajat huuhtovat kultaa. Joen toisella puolella asuu reilu 200 hengen intiaaniyhteiskunta jonka jäsenet kuuluvat Yurok heimoon.
Lofton
Loftonissa asuu enään n. 500 henkilöä ja kylä on viime aikoina elättänyt itsensä tarjoamalla palveluita ihmisille jotka ovat matkalla San Franciscosta pohjoiseen. Loftonin kauppa toimii siis suurimmaksi osaksi matkalaisten ansiota, kulkijoille myydään lähinnä päivittäistavaroita, majatalon palveluita ja erityisosaamista, kuten hevosten kengittämistä ym. Vuonna 1869 valmistunut rautatie on kuitenkin vähentänyt kulkua Loftonin läpi ja kylä on viimeisen 5 vuoden aikana köyhtynyt huomattavasti. Loftonista pohjoiseen löytyy Fort Ross joka on entinen amerikkalais-venäläinen armeijan tukikohta. Tukikohta lopetettiin vuonna 1841 ja venäläiset ajettiin sieltä pois. Sen jälkeen Fort Rossista tehtiin ison maatilan keskusrakennus jota ympäröivät pellot tuottavat vehnää Kalifornian suurille kaupungeille. Koko Kalifornia ja Lofton osana sitä kärsii tällä hetkellä lamasta. Tästä syystä monet Loftonilaiset haaveilevat muutosta San Franciscoon jossa he kuvittelevat elämän olevan helpompaa.
Lähitapahtumat Loftonissa
Pelipäivä in-game on lauantai 1.6.1875. Tänään äänestetään Loftoniin uusi kaupunginjohtaja, jonka kausi kestää viisi vuotta. Äänestys alkaa päivällä vaalipanelin jälkeen ja päättyy illalla klo. 18.00. Äänet lasketaan tämän jälkeen ja vaalien voittaja julistetaan äänten laskemisen päätyttyä. Valittu kaupunginjohtaja astuu virkaansa seuraavan päivänä 2.6.1875. Tänä vuonna vaaleissa on ainoastaan kaksi ehdokasta, kaupunginjohtaja William Duncan ja sheriffi Abner Hall. Nykyinen kaupunginjohtaja Duncan on jo ollut yli 10 vuotta Loftonin kaupunginjohtaja.
Loftonissa on viime aikoina ollut rauhatonta, eikä sekään että kaupungintalo paloi maanantaiyönä ole enteillyt hyvää tälle pienelle kullankaivaja yhteisölle. Kaupunginjohtaja onkin nyt perustanut tilapäisen toimistonsa Loftonin ainoan saluunan Kullan kimalluksen yhteen huoneeseen. Lähiseudun lehmipoikien ilo ja matkustavaisten leposija, saluuna Kullan kimallus ei ole ensimmäinen paikka johon kaupunginjohtaja olisi halunnut asettaa toimistonsa, mutta valitettavasti ei kaupungista löytynyt mitään parempaakaan paikkaa. Loftonin köyhyys, rauhattomat yöt ja lisääntyneet varkaudet ovat saanet kaupunkilaiset levottomiksi. Kaupunkilaisten kesken onkin alettu huhuamaan, että Widdon haamu kulkee öisin tyytymättömänä ympäri kaupunkia.
Intiaanit ovat ilmoittaneet tulevansa tänään neuvottelemaan kaupunginjohtajan kanssa. Syytä neuvotteluihin ei vielä tiedetä mutta monet pelkäävät läheisen Yurok- intiaaniheimon julistavan sodan kaupunkia vastaan. Kaupunginjohtaja Duncan on antanut luvan intiaaneille tulla kaupungin reunalla olevassa saluunassa sijaitsevaan tilapäiseen toimistoonsa esittämään asiansa.
Vaalikampanja / ehdokkaat
Molemmat vaaliehdokkaat ovat sitä mieltä että kaupungissa tarvitaan uudistuksia. Tässä ehdokkaiden pääargumentit vaaleissa:
William Duncan
- Kokenut kaupunginjohtaja.
- Ajaa kalasäilyket teollisuuden kehittämistä Loftoniin. Loftonista merelle kun on vain n.10 km. Suuret kaupungit tarvitsevat ruokaa, kehitetään maatalouutta eteenpäin.
- Kiinalaisista ja Intiaaneista saisi halpaa työvoimaa, eteenkin Intiaanit ovat kokeneita kalastajia.
|
Abner Hall
- Toiminnan mies.
- Joen varteen voitaisiin rakentaa sahaamo. Suuret kaupungit tarvitsevat puuta. Puuta löytyy joen toisella puolella siellä missä intiaanit asuvat. Ajetaan intiaanit pois valkoisten maista!
- Työt hoidetaan amerikkalaisilla tai neekereillä, ei lisää ulkomaalaisia Loftoniin. |
JULISTEITA
Huom: Julisteet PDF-muodossa.
Huom! Vaikka monet historalliset tiedot pelimaailmasta ovat totta niin Lofton ja sen asukkaat ovat peliä varten keksittyjä. Pelaajille maailman pohjatiedoksi riittää tekstit tällä sivulla. Teksteihin lisätyt wikipedia-hyperlinkit ovat tarkoitettu henkilöille jotka haluavat perehtyä syvällisemmin historiaan.
TUNNETUT HENKILÖT
Kaupunginperustaja Wilhelm "Widdo" Lofton
Wilhelm Lofton syntyi vuonna 1806 ja toimi nuoruudessaan kullankaivajana Kaliforniassa. Hyvän menestyksensä sekä neuvokkaan päänsä avulla Widdo perusti kullankaivajayhteisön vuonna 1849, josta myöhemmin kehkeytyi kaupunki, Lofton. Tämän kaupungin kaupunginjohtajana Widdo toimi kuolemaansa saakka. Wilhelm Lofton kuoli kuumeeseen talvella 1864.
Kaupunginjohtaja
William Duncan
Vanha mies joka toimi aikaisemmin Loftonin perustajan Wilhelm ”Widdo” Loftonin oikeana kätenä. Duncan on hoitanut kaupunginjohtajan ja tuomarin tehtäviä Widdon kuolemasta asti, eli jo kaksi viisivuotiskautta. Duncan on diplomaattinen mies, joka yrittää tyydyttää kaikkia osapuolia päättäessään kaupungin asioista. Duncanin toimistoapulaisena toimii hänen poikansa Aaron Duncan.
Kaupunginjohtajan vaimo Clara Duncan
Pitää naisille teekutsuja ja vastaa ystävänsä Harriet Washburnin kanssa kylän kulttuurielämästä. Moderni suurkaupungista kotoisin oleva nainen. Joidenkin mielestä liian radikaali.
Sheriffi Abner Hall
Entinen ratsuväen komentaja ja sotaveteraani, joka on toiminut kaupungin sheriffinä viimeiset 8 vuotta suhteellisen menestyksekkäästi. Heti virkaan astuttuaan hän otti ns. oikeuden omaan käteesä ja puhdisti Loftonin rikollisista. Sheriffi on tunnettu armottomasta asenteestaan rikollisia ja intiaaneja kohtaan, joka tekee hänestä kunnoitettun (ja pelättyn) miehen Loftonissa. Sheriffillä on kaksi apulaissheriffiä alaisinaan: Robert Perrin ja Jane o'Hara. Jane on todellakin nainen, mutta käytökseltään hän on kuin mies ja mitä pätevin apulaissheriffi! Jane voi astua salunaan ilman vastaväitteitä.
Pappi Isä Rolston (Carlito Rolston)
Isä Rolston on meksikolaissyntyperäinen mutta lähtystössä kasvatettu. Loftoniin hän on asettunut kyläpapiksi. Isä Rolston hoitaa kaikki hengelliset asiat kaupungissa oli sitten kyseessä häät tai hautajaiset. Hän on oppinut lähetystössä intiaanien kieltä ja yrittää mm. käännyttää Yuork-intiaaneja uskomaan Jumalaan ja Jeesus Kristukseen.
Tohtori George Yardley
Kaupungin tohtori, hammaslääkäri ja puolustusasianajaja. Asiansa osaava tohtori jolle on kuitenkin kehittynyt alkoholiongelma. Harvassa on ne illat jolloin tohtori ei sammu pullon ääreen. Tohtori pitää kuitenkin vastaanotto sinnikkästi joka päivä. Alkoholin väärinkäytön takia tohtorin miellyttävä alainen Andrew McConnell on viime aikoina hoitanut suurimman osan tohtorin tehtävistä.
Opettajatar Marilyn Presley
Loftonin voimakastahtoinen opettajatar, joka puhuu kummia naisten oikeuksista. Monet Loftonin nuorista ovat olleet hänen opissa.
Pankkiiri Charles Washburn
Pankinjohtaja joka on tunnettu pihiydestään. Hän on myös kaupunginjohtajan neuvonantaja ja kaupunginvaltustoon jäsen. Hän toimii kaupunginsyyttäjänä oikeudenkäynneissä.
Pankkiirin vaimo Harriet Washburn
Hienon eurooppalaisen kasvatuksen saanut ja sukujuuriltaan ranskalainen. Rouva Harriet yrittää Clara Duncanin ja kaupungin opettajattaren kanssa levittää kulttuuritietoisuutta ja hyviä käytöstapoja. Hän haluaa perustaa sivistystoimikunnan Loftoniin.
Saluunanpitäjät Edward
Leppoisa mies Edward on saluuna Kullan Kimalluksen omistaja. Hän hoitaa salunaa josta on tullut varsinainen lehmipoikien ilotalo hänen vaimonsa Sarahin kuoleman jälkeen. Hänen kaunis tyttärensä Emily on töissä saluunassa.
Cabarée Emäntä, Madame Rose Doggett
Saluuna Kullan Kimallukse Cabarée Emäntä. Madame on elämää kokenut diiva, josta yhä huokuva viehkeä naisellisuus on omaa luokkaansa. Kolmen can-can tytön huolehtija ja komentaja. Laulaa ja soittaa tyttöjen tanssiessa.
Maatilanomistaja Gideon Smith
Vajaälyinen mies joka on perinnyt yhden Loftonin menestykkäimmistä maatiloista. Miehellä on rahaa enemmän kuin omiksi tarpeikseen, mutta ei käsitä rahan arvoa. Hänen mukanaan kulkee neekeripalvelija nimeltä Jeremiah.
Intiaanien päällikkö Nanatan
Hieman höpertynyt vanha intiaanien päällikkö. Tulossa nevuottelemaan kaupunginjohtajan kanssa. Tällaista tapaamista ei ole tapahtunut Loftonissa yli 15 vuoteen.
Intiaanien poppamies Shaman
Intiaanien parantaja, ennustaja ja neuvonantaja. Nähty usein liikkuvan Loftonin rajamailla.
YHDYSVALTOJEN HISTORIA (1700-1800 luku)
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja se tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Ennen tunnustusta maan muodosti alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti oli George Washington.
Yhdysvallat laajeni Missisipin länsipuolelle ostamalla Ranskalta 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisipin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä afrikkalaisten orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Orjat olivat nyt vapaita, mutta etelä-valtioiden valkoiset pitivät huolen vielä pitkään että tummaihoisilla oli taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti toisarvoinen asema kuin valkoihoiset. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867.
Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Aavetanssi on paiute-intiaani Wovokan 1880-luvun lopussa käynnistämä eräänlainen kansanliike. Kuumeessa Wovoka näki auringonpimennyksen aikaan näyn, jossa Jumala kehotti intiaaneja elämään rauhassa toistensa ja valkoisten kanssa. Lisäksi hän antoi Wovokalle tanssin, joka edistäisi paratiisiin ja henkiseen maailmaan pääsemistä. Aavetanssi-liikkeen keskipisteenä oli itse aavetanssi, jossa tanssittiin ympyrää ja johon liittyi transsiin vajoamista ja uskonnollista hurmosta, jota kiihdytettiin peyote-kaktusta nauttimalla. Valkoiset ottivat aavetanssin vastaan kansankiihotuksena ja se aiheutti hysteriaa uudisraivaajien keskuudessa sekä aiheutti verilöylyn Wounded Kneessä 1890.
Naisten ja tummaihoisten äänestysoikeus:
Yhdysvaltojen sisällissodan päätyttyä 1865, naiset olivat taistelleet kovasti orjuuden lakkauttamiseksi. Naiset toivoivat että valtio olisi antanut kaikille tummaihoisille täydet kansallisoikeudet. Mutta vuonna 1868 ja 1870 säädetyt lait antoivat kansallisuuden ja äänestysoikeuden ainoastaan mustille miehille.
Naisten taisto äänestyoikeuden puolesta eteni kuitekin askel kerrallaan. Vuonna 1878 naisten äänestystä puitiin kongressin joka istunnossa, mutta ehdotus ei ikinä saanut tarpeeksi kannatusta. Naiset saivat yhdysvalloissa äänestyoikeuden vasta ensimmäisen maailman sodan jälkeen vuonna 1920.
Lähde: Wikipedia – Vapaa sanakirja http://fi.wikipedia.org
Lisää luettavaa:
USAn historia 1865-1918 (englanniksi)
USAn osavaltiot 1870 (kartta)
KALIFORNIA
Kalifornian ympäristö:
Kalifornian niemimaa on lähes 100 miljoona hehtaaria. Siellä on enemmän erilaisia kasveja ja eläimiä verrattuna mihin tahansa samankokoiseen alueeseen koko Yhdysvalloissa. Kalifornian itäisellä puolella on kolme aavikkoaluetta, jotka muodostavat kolmion. Aavikot ovat Death Valley, Colorado Desert ja Mojave Desert. Kalifornian keskiosassa on pitkä laakso nimeltä Central Valley, se on Sierra Nevada vuorten ja läntisen rannikon välissä. Laakso on yli 600 km pitkä ja 80 km leveä. Central Valley on Kalifornian tuottavinta maatalousaluetta. Kalifornialla on n. 2000 km rantaviivaa ja puolet Kalifornian väestöstä asuu meren lähettyvillä isoissa kaupungeissa kuten San Francisco, San Diego ja Los Angeles. |
 |
Luoteis-Kalifornia (In-Game pelipaikka):
Luoteis-Kalifornian rannikko on tiheää metsää, honka ja punapuuta. Rannikkoalueella on pitkät rannat ja isot kaupungit ovat San Fransisco ja Sacramento. Alueella virtaa myös jokia ja maa on hedelmällistä. Alueella sataa enemmän kuin muissa osissa Kaliforniaa.
Kalifornian historia:
Intiaanit asuivat Kaliforniassa jopa tuhansia vuosia ennen kuin ensimmäiset Eurooppalaiset löysivät sen. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat vierailivat ensimmäisiä kertoja siellä 1500- ja 1600-luvulla. Ennen eurooppalaisten tuloa Kaliforniassa oli satoja, ellei jopa tuhansia intiaaniheimoja jotka puhuivat yli 100 eri intiaanikieltä.
Kalifornia oli espanjalainen yhdyskunta vuosina 1769 -1821. Luoteis-Kaliforniassa oli myös pieniä Venäläisiä yhdyskuntia, jotka kahakoivat espanjalaisten kanssa, mutta venäjällä ei ollut tarpeeksi sotavoimaa vastustaa niitä. Alueella oli espanjalainen hallinto koko sen ajan. Aluksi espanjalainen hallitus nimitti Kaliforniaan kuvernöörin, mutta myöhemmin kansa sai äänestää mielestään sopivan ehdokkaan. Vaikka kuvernööri oli tärkeä henkilö alueella, Kaliforniaa kuitenkin hallitsi monet alueelle säädetyt espanjalaiset virastot. Ensimmäinen kaupunki, El Pueblo de San José de Guadalupen, perusti Kalifornian kuvernööri Felipe de Neve vuonna 1777.
Meksiko itsenäistyi vuonna 1821 jolloin espanja luopui Kaliforniasta ja siitä tuli kaukainen lääni Meksikolle. Kaliforniaan alkoi tulla yhdysvaltalaisia maahanmuuttajia ja kaupustelijoita. 1840-luvulla Yhdysvaltojen kiinnostus Kaliforniaan kasvoi. Vuonna 1842 yhdysvaltalainen Kommodori Thomas ap Catesby Jones, oli kuullut huhun että Meksiko ja Yhdysvallat olivat sodassa, ja hän hyökkäsi laivallaan Kalifornian pääkaupunkiin, Montereyhin, vaatien meksikolaisia upseereja luovuttamaan, ja hän onnistuikin valtaamaan kaupungin ja nostamaan USA lipun kaupungin ylle. Huhu oli kuitenkin väärä eikä Meksikon ja USA välillä ollut sotaa lainkaan, joten nolona hän purjehti pois miehineen. Kuitenkin vuonna 1846 yhdysvaltojen miehet valloittivat Kalifornian uudestaan, mutta tällä kertaa sota oli todellinen. Sota kesti kaksi vuotta ja päättyi kun Meksiko allekirjoitti rauhansopimuksen (Treaty of Guadalupe Hidalgo) vuonna 1848. Rauhansopimuksen tehdessään Meksiko luovutti Kalifornian Yhdysvalloille.
Vuonna 1848 löydettiin Kalifornian American River nimisestä joesta kultaa ja pian Yhdysvaltoihin (ja koko maailmaan) nousi kultakuume. Muualta maailmasta saapui Kaliforniaan satojatuhansia maahanmuuttajia kultaa etsimään. Pian sadoittain uusia pikkukyliä rakentui ympäri Kaliforniaa, jotkut kylät katosivat yhtä nopeasti kuin olivat nousseetkin kun kaikki helposti löydetty kulta oli huuhdottu. Kaliforniaan rakentui myös isoja kaupunkeja, sisämaassa suurimmat kaupungit olivat Sacramento ja Stockton. Rannikolla San Franciscon väestöluku nousi vuodessa 600:sta 25 000:n. San Franciscosta tuli myös Kalifornian pankin, kaupan ja teollisuuden keskus.
Vuonna 1850 Kaliforniassa otettiin käyttöön Yhdysvaltojen politiikka, mutta osavaltio oli kuitenkin eristäytynyt ja maantiellisesti kaukana Yhdysvalloista. 1850-luvun lopussa saatiin Kaliforniaan järjestetty, toimiva postinkuljetus vankkureiden ja Pony Expressin avulla. Vuonna 1961 saatiin rakennettu lähettiyhteys Kalifornian ja muiden osavaltioiden välillä, mutta tavara ja henkilöstökuljetus oli vielä ongelma suurien etäisyyksien takia. Rautateiden rakennus alkoi ja rautatieyhtiö Central Pacific palkkasi kiinasta 10 000 maahanmuuttajaa rakentamaan raiteita häpeällisen pienellä palkalla (1 dollari päivässä hyvin vaarallisissa olosuhteissa). Junayhteys Kaliforniaan valmistui vuonna 1869, jolloin vihdoin saatiin toimiva yhteys muihin osavaltioihin. Kultaa ei löydetty tarpeeksi jotta Kalifornia olisi vaurastunut ja myöhemmin syytettiin kiinalaisia siitä että Kaliforniassa meni taloudellisesti huonosti koska he tekivät töitä niin halvalla. Vuonna 1870 lyötiin läpi "terveyslaki" joka kielsi liian ahtaasti asumisen. Pian olivat San Franciscon vankilat täynnä kiinalaisista, koska he asuivat usein ahtaissa kommuuneissa. Paikalliset rikollisliigat tuhosivat ja ryöstivät kiinalaisia liikkeitä ja taloja.
1870-luvulla kiinalaisviha oli vahvana Kaliforniassa, monet ovat jo kauan sitten luopuneet kullankaivamisesta ja alkaneet elättää itsensä muilla keinoilla. Yhdysvaltojen varuskunnat ja armeija ylläpiti lakia, kaikissa kylissä oli myös jonkinlainen palkattu lainvalvoja eli sheriffi. Kalifornia oli lamassa ja joidenkin isojen herrojen rikastuminen aiheutti närää niin köyhien kuin keskituloistenkin keskuudessa. Liikkeellä oli myös huhuja oman liiton perustamisesta teollisuuden työntekijöille. Tämä liitto takaisi työn ja oikeudenmukaisen palkan teollisuuden työntekijöille. Tämä liitto perustettiin vuonna 1877 ja heidän tunnuslauseensa oli ”kiinalaiset pois Kaliforniasta”.
Lisää luettavaa:
Kalifornian historia vuoteen 1899 saakka (englanniksi)
Kalifornian uskonto:
Intiaaneilla oli oma uskonto, he uskoivat maan pyhään henkeen, eläimiin ja luontoon. Ensimmäinen kristillinen lähetyskirkko ilmestyi Kaliforniaan espanjalaisten mukana vuonna 1769, jonka jälkeen Junípero Serra, espanjalainen fransiskaani, perusti 9 lähetystöä Kaliforniaan. Näiden lähetystöjen tehtävä oli houkutella intiaaneja lähetystöihin. Lähetystöissä intiaanit saivat uskonnollista opetusta, mutta heille opetettiin myös muita käytännön asioita kuten maataloustöitä ja eurooppalaista kulttuuria. Lähetystöissä intiaaneilla oli korkea kuolleisuusaste. Siihen olivat syinä, Euroopasta tulleet taudit johon heillä ei ollut immuniteettia, väkitungos lähetystöissä, ruokailumuutokset sekä eurooppalaisten pitämä kuri johon he eivät olleet tottuneet. Lähetystöjen aikana San Diego / San Francisco-alueen intiaanien lukumäärä laski n. 72 000:sta 18,000:n eli tapahtui yli 75% väestömäärän lasku.
Kaliforniassa kristinuskolla oli eteenkin eurooppalaisten keskuudessa vankka jalansija. Myös kaikki intiaanit, jotka ovat sopeutuneet eurooppalaisten kulttuuriin, ovat nyt kristinuskoisia.
Kalifornian laki ja järjestys
Kullankaivajien rynnätessä Kaliforniaan vuonna 1849, he huomasivat pian olevansa maassa jossa ei ollut järjestäytynyttä lainvalvontaa. He eivät piitanneen Meksikon hallinnon ajan intiaaniheimojen hallituksista, eivätkä kunnioittaneet Meksikon vanhoja lakeja. Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen sota oli juuri päättynyt eikä yhdysvaltojen armeija ja hallitus ollut vielä ehtinyt rakentaa toimivaa lainvalvontajärjestelmään. Kullankaivajat ottivat lain omiin käsiinsä suojellakseen omia alueitaan. Pian Kaliforniassa oli 500 itsenäistä kaivualuetta. Jokaisella kaivualueella oli valvoja joka piti kirjaa kaikkien maapalstojen omistuksesta ja selvitteli riitoja valloituksista. Jokaisella itsehallintoalueella oli myös omat demokraattiset säännöt, tosin afrikkalaisilla, aasialaisilla, ja latinoilla ei ollut äänestysoikeutta. Säännöissä määritettiin asioita kuten esim. mikä on suurin maapalsta joka yhdellä henkilöllä saa olla. Kullankaivajat kerääntyivät myös välillä yhteen jakamaan oikeutta, karkottamaan ja teloittamaan niitä joiden epäiltiin rikkovan alueen sääntöjä.
Muutama kaivostyöläisten säännöistä:
- Sinulla pitää olla Ainostaan yksi alue vallattuna.
- Älä tapa ruumistasi työskentelemällä sateessa.
- Älä myöskään tapa naapurisi kaksintaistelussa.
- Älä ime pillillä pullosta tai pulputa pullolla.
- Älä varasta toisen hakkua, pannua tai lapiota toiselta kullankaivajalta, koska se saadaan selville ja sinut hirtetään tai sinulle annetaan 50 raipan iskua, ajetaan kaljuksi ja polttomerkitään V niin kuin varas poskelle.
Yhdysvaltojen varuskunnat ja armeija alkoivat ylläpitää lakia Kaliforniassa noin 10 vuotta kultaryntäyksen jälkeen. Silloin myös useimpiin kyliin palkattiin lainvalvoja eli sheriffi. Rikollisilla oli oikeus oikeudenkäyntiin, joka pidettiin siellä missä rikos oli tehty.
Kaksintaistelut eivät ole kiellettyjä, mutta niitä paheksutaan lähes kaikissa piireissä. Kaksintaisteluun haastavat useimmiten lajisuojaamattomat ja äkkipikaiset nuoret jotka eivät piittaa hengestään. Harvemmin enää taistellaan kunniasta vanhempien ihmisten kesken.
Lähde: Kalifornian History http://www.Kaliforniahistory.net/
Talous
Vuonna 1869 kun rautatie saatiin valmiiksi, tuhansia rautatietyöntekijöitä sanottiin irti. Uusi rautatie ei kuitenkaan vienyt Kalifornian taloutta toivottuun suuntaan, eikä kultaakaan löydetty oletettuja määriä, joten Kalifornia ajautui lamaan jota jatkui aina 1900-luvulle saakka. Laman aiheuttamana koko 1800-lukua Kaliforniassa leimasi köyhyys, työttömyys ja rikollisuus.
Pelin valuuttana on yhdysvaltojen dollarit ja centit.
| Tässä esimerkkejä mitä saa ostettua mihin hintaan: |
| Kiinalaisen työntekijän päiväpalkka |
1 dollari |
| Perustyöntekijän päiväpalkka |
2-5 dollaria |
| Kaljatuoppi, whisky, viini / kahvi ja tee |
15 / 5 centtiä |
| Ruokaannos |
15-25 centtiä |
| Ilotyttö |
1-2 dollaria |
| Hevonen |
25-45 dollaria |
| Lehmä |
20-30 dollaria |
| Lääkärin / hammaslääkärinmaksu |
0.5 - 3 dollaria |
| Revolveri / Haulikko |
12 / 20 dollaria |
| Ammukset |
24 kpl / 1 dollari |
| Kullan hinta (1 ounce) ~28g |
24 dollaria |
Rahalla on merkitystä pelissä ja pelijohtaja jakaa jokaiselle hahmolle rahaa sen verran kun sitä on tarkoitus olla pelissä, omia proppi rahoja saa ottaa mukaan mutta ei saa käyttää enemmän kun hahmolla on.
Teollisuus
Kultaa huuhdottiin ja kaivettiin ”vedenpaine-menetelmän” avulla aina 1880-lukuu saakka. Kullankaivajat ohjasivat letkuilla kovalla paineella pumpattua vettä, pesten kulta esiin mäistä ja kummuilta. Tämä taas johti siihen että kaikki roskat ja hiekka valui jokeen mikä myöhemmin närkästytti maanviljelijät kun vesi pilaantui ja joet tukkiintuivat (Tämä tekniikka kiellettiin vuonna 1884).
Kun kultaa ei löytynyt, monet siirtyivät maantalouteen ja teollisuuteen töihin. Maanviljelijät kasvattivat suurilla maatiloilla pääasiassa vehnää. Pelin aikoihin, 1870-luvulla, Kaliforniassa aloitettiin suurien hedelmätarhojen kasvatus, niissä kasvatettiin mm. appelsiineja, sitruunoita, luumuja ja omenia.
Lähde: Kalifornian History http://www.Kaliforniahistory.net/
Polittinen ilmapiiri
Kiinalaisviha on vahva Kaliforniassa, koska heitä pidetään syypäänä työttömyyteen ja lamaan joka tällä hetkellä vaivaa Kaliforniaa. Suurin osa kultaryntäyksen takia Kaliforniaan tulleista ihmisistä ovat jo luopuneet kullankaivamisesta ja alkaneet elättää itseään muilla keinoilla, lähinnä teollisuustöillä isoissa kaupungeissa ja maataloustöillä isoilla maatiloilla. Yhdysvaltojen varuskunnat ja armeija ylläpitävät lakia, kaikissa kylissä on myös jonkinlainen palkattu lainvalvoja eli sheriffi. Kaliforniassa rikkaat ovat rakentaneet tehtaita, maatiloja ja rautateitä. Nämä investoinnit ovat rikastuttaneet rikkaita entisestään, mikä taas on aiheuttanut närää köyhien ja keskituloisten piireissä.
ASUKKAAT
Yurok Intiaanit:
Luoteis-Kaliforniassa asuva Intiaaniheimo Yurok, on luontoa ja rauhaa rakastava kansa. Heille kuitenkin maallinen omistus on tärkeämpää kuin muille intiaaniheimoille. Yurok heimossa jokaisen henkilön arvo mitataan maallisella omistuksella. Arvokkaita esineitä olivat mm. Tikkojen päänahat, isot kivestä veistetyt terät ja veitset, villieläinten nahat sekä simpukankuorista veistetyt koristeet joita he kutsuivat dentaliaksi. Yurok-kylien johtajina toimi aina kylän rikkain mies joka käyttäytyi kuin kuningas ja jota koko kylä palvoi. Johtajat pitivät välillä isoja tanssijuhlia, jossa he käyttivät koristeellisia vaatteita näyttääkseen rikkautensa ja mahtinsa.
Yurokit asuivat pitkään samassa paikassa, eivät kiertäneet paikasta toiseen niin kuin monet muut heimot. He hankkivat ruokansa merestä ja metsästä. He osasivat tehdä kanootteja puista ja olivat hyviä kalastajia. He söivät pääsääntöisesti merenantimia kuten lohta, sampea, ankeriasta ja simpukoita. Metsästä he saivat peuraa, hirveä ja pähkinöitä ja marjoja. He söivät ja polttivat myös paljon yrttejä.
Yhdysvaltalaiset kullankaivajat ja kauppiaat:
Vuonna 1849 juuri kun yhdysvallat oli vallannut Kalifornian itselleen Meksikolta, saapui ensimmäinen kultaryntäyksen aalto. Onnensa etsijöitä tuli jokaisesta sosiaaliluokasta ja kullankaivajien mukana tuli myös kauppiaita, pankkiireja ja tehtailijoita. Nämä jo valmiiksi vauraat ihmiset pärjäsivät parhaiten Kaliforniassa, myymällä tavaraa ja rakentamalla tehtaita. Kaliforniaan kasvoi isoja kaupunkeja ja kun kultaa ei löydetty, kullankaivajat siirtyivät muihin ammatteihin. Vaihtoehtoisia töitä kullankaivajille oli maanviljely, teollisuustyö, kalastus ja karjanhoito.
Kauppiaat tulivat yhdessä kullankaivajien kanssa Kaliforniaan myymään (ja kasvattamaan) ruokaa ja tarvikkeita ihmismassoille jotka ryntäsivät paikalle. Maatilojen omistajat olivat suhteellisen varakkaita. Yksi menestyksekkäimmistä kauppiaista oli nimeltään Levi Strauss, joka tuli Kaliforniaan myymään telttoja. Niitä hän ei kuitenkaan saanut kaupaksi, mutta hän huomasi että kaivajat tarvitsivat kestävät housut. Strauss ompeli kestävistä telttakankaista housuja ja alkoivat myydä niitä. Hänen housumerkkinsä tunnetaan vielä nykyäänkin nimellä Levi's.
Huono lainvalvonta ja lama ajoivat monet asukkaat kerjäläisiksi, varkaiksi, prostituoiduksi ja huijareiksi. Nämä ryhmät olivat yhteiskunnan halveksimaa pohjasakkaa ja heidät määrättiin usein hirtettäväksi tai vankilaan heppoisin perustein tai pienistä rikkomuksista. Vaikka valkoiset pitivät itseään muita kansoja parempina ihmisinä, rikollisia löytyi kaikista etnisistä ryhmistä.
Kiinalaiset:
Kaliforniaan tuli yli 10 000 kiinalaista rakentamaan rautatietä. Rautatien valmistuttua melkein kaikki irtisanottiin ja heidän piti löytää uutta työtä. Kiinalasilla oli isoissa kaupungeissa oma korttelit ja kaupat. Lamasta syytettiin kiinalaisia koska heitä oli liikaa ja tekivät töitä liian halvalla. Vuonna 1870 lyötiin läpi "terveyslaki" joka kielsi liian ahtaasti asumisen ja koska kiinalaiset asuivat omissa kortteleissaan hyvin ahtaasti, heitä heitettiin vankiloihin tuhansittain. Pian olivat Kalifornian vankilat täynnä kiinalaisia.. Yhdysvaltalaiset alkoivat kaupungeissa kapinoida kiinalaisia vastaan ja kiinalaiskortteleita ryöstettiin ja tuhottiin.
Orjat:
Aivan kuten oltiin aikaisemmin tuotu orjia väkisin Afrikasta Eurooppaan 1500-luvulla, niin afrikkalaisia orjia alettiin tuomaan Amerikkaan jo 1600-luvulla. Orjat työskentelivät maatiloilla huonoissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jos orja synnytti lapsen, myös lapsesta tuli automaattisesti orja. Orjuus kiellettiin Yhdysvalloissa ensimmäisenä Vermontin osa-valtiossa vuonna 1777. Pian monet muutkin Yhdysvaltojen pohjoiset osa-valtiot seurasivat sen esimerkkiä. Monissa etelä-valtioissa orjia riistettiin vielä yli 200 vuotta. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Orjat olivat nyt vapaita, mutta etelä-valtioiden valkoiset pitivät huolen vielä pitkään että tummaihoisilla oli taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti toisarvoinen asema kuin valkoihoiset. Monet maatiloilla työskentelevät orjat jatkoivat työtään (pienestä palkasta) isäntänsä alaisen koska heillä ei ollut mitään muuta paikkaa minne mennä.
Meksikolaiset:
Kalifornian osavaltio oli n. 25 vuotta Meksikon hallinnassa ennen kuin vuonna 1848 Yhdysvallat valloittivat sen itselleen. Vaikka iso osa Meksikolaisista pakeni Kaliforniasta kotimaahansa, osa heistä kuitenkin jäi Kaliforniaan. Meksikolaiset pidättyivät mahdollisimman paljon omissa oloissaan ja yrittävät elää elämäänsä kuten aikaisemmin. He eivät pitäneet yhdysvaltalaisista uudisasukkaista, mutta eivät myöskään vihanneet heitä. Valtaosa Meksikolaisista ovat syvästi kristinuskoisia.
Ratsuväki ja varuskuntalaiset
Yhdysvaltain armeijassa palvelevat sotajoukot pitivät myös yllä järjestystä koko Yhdysvalloissa. Heillä oli varuskuntia ympäri maata joista he puolustivat maan rajoja, sekä kyliä intiaaneja vastaan. Armeija on käynyt sotaa viimeksi n.10 vuotta sitten yhdysvaltojen sisällissodassa (1861—1865 ), mutta taisteluita intiaanien kanssa käydään tasaisin väliajoin. Loftonin lähimmät sotilastukikohdat ovat San Franciscossa ja Sacramentossa.
TEKNOLOGIA
Tässä muutamia esimerkkejä aikaukauden teknologiasta.
Lennätin
Ensimmäisen käytännöllisen lennätinjärjestelmän rakensivat Yhdysvalloissa Samuel Morse ja Alfred Vail. New Yorkin ja Baltimoren välinen lennätinlinja otettiin käyttöön 24. toukokuuta 1844. Tälle lennättimelle riitti yksi johdinyhteys, sillä eri merkit koodattiin sähköttämällä erilaisia pulssijonoja eli Morsen aakkosia. Morsen ja Vailin lennättimen käyttö levisi nopeasti ja muutaman vuoden kuluessa syrjäyttivät kilpailevat järjestelmät lähes täysin. 1861 oli Yhdysvalloissa maanlaajuinen lähetinverkko valmis. Pysyvä lennätinkaapeliyhteys Atlantin poikki saatiin 27. heinäkuuta 1866. |
 |
Taskukello
Vaurailla ihmisillä voi olla taskukello. Ensimmäisen rannekellon teki Patek Philippe vuonna 1868, eivätkä ne ole olleet vielä laajasti käytössä vuonna 1875, joten pelissä käytetään ainoastaan taskukelloja. |
 |
Puhelin
Puhelimen keksi noin vuonna 1849 italialainen keksijä Antonio Meucci, joka kutsui sitä nimellä teletrophone. Aikaisemmin kunnia ensimmäisestä puhelimesta on yleensä annettu amerikkalaisen Alexander Graham Bellin 1876 esittelemälle telephonelle, mutta jopa Yhdysvaltain kongressi tunnusti syyskuussa 2001 Meuccin ehtineen ensin. Meuccin keksintö esiteltiin USA:ssa 1860 ja siitä julkaistiin kuvaus New Yorkin italiankielisessä sanomalehdessä. Bell varasti ja patentoi keksinnön vuonna 1876, joten se on sen verran uusi keksintö pelissä ettei kukaan ei ole käyttänyt tai nähnyt puhelinta.
|
 |
Juna
Rautateitä on rakennettu USA:ssa 1850-luvulta lähtien. Ensimmäinen rautatie, jolle valtio oli myöntänyt maata, valmistui vuonna 1855. Se kulki Illinois Centralista Dunleithiin (nykyinen East Dubuque). 1862 Presidentti Abraham Lincoln allekirjoittaa Pacific Railway säädöksen (Pacific Railway Act), joka antaa oikeuden rakentaa ensimmäisen osavaltioiden välisen rautatien. Visiona oli rakentaa rautatie läpi Sierra Nevadan vuorien Kaliforniaan, ja siitä jatkaa läpi yhdysvaltojen. 1869 USA:n suurien rautatieyhtiöiden The Central Pacificin ja Union Pacificin rakentamat raiteet kohtasivat ja maan halki kulkeva rautatie oli valmis. Loftonin lähin juna-asema on San Fransiscossa.
|
 |
Revolverit, kiväärit ja haulikot
Asevalmistaja Smith & Wesson on valmistanut kiväärejä ja pistooleja 1840-luvulta asti. Vuonna 1854 he esittelivät ensimmäisen revolveriaseen, joka käytti täysin suljettuja ammuksia. 1869 yritys esitteli uuden mallistonsa, jossa oli myös ensimmäiset suuri kaliiperiset revolverit.
Toinen aseyritys nimeltä Winchester Repeating Arms Company esitteli ensimmäisen Winchester-haulikon vuonna 1866. Aseen uudempi malli, joka esitettiin vuonna 1873 otettiin laajasti käyttöön yhdysvalloissa, sitä kutsuttiin "aseeksi joka voitti lännen".
Kolmas aseyritys oli nimeltä Colt Manufacturing Company Joka myös teki ja myi aseita menestyksekkäästi. Coltin aseita käytettiin paljon mm. silloin kun Yhdysvallat valtasivat Kalifornia itselleen Meksikolta.
|
 |
Logistiikka
Ihmiset kulkivat pääasiassa kävellen, vankkureilla tai ratsastivat hevosella. Joskus pitkät matkat kuljettiin höyrylaivoilla jokia pitkin. 1850 alettiin rakentamaan junaratoja ja aluksi junia pidettiin paholaiskoneina (25 km /h). Nyt vuonna 1875 juna on jo aivan tavallinen kulkuväline pitkien matkojen kulkemiseen. Se on tosin aika kallista ja harvalla on tarvetta lähteä millekään pitkälle matkalle.
|
 |
Postinkuljetus
Ennen junaradan valmistumista postin kuljettamiseen Kaliforniassa käytettiin vankkureita ja jokihöyrylaivoja. Postin kulku oli hidasta ja epäluotettavaa. Vuonna 1860 otettiin n. 10 osavaltiossa käyttöön Pony Express, joka kulki myös Kaliforniassa. Pony Express-ratsastajat kulkivat 100–160 km päivässä, ja vaihtoivat hevosta 15–25 km välein rakennetuilla vaihtopaikoilla. Pony Expressiin haettiin työtekijöitä tällä ilmoituksella: "Wanted: Young, skinny, wiry fellows not over 18. Must be expert riders willing to risk death daily. Orphans preferred."
Vuonna 1969 kun junarata Kaliforniaan valmistui alettiin kuljettamaan kaikki Kalifornian pitkän matkan posti junalla. |
(suurenna) |
Ruoka, juoma ja päihteet
Ruokana syötiin lihaa, vehnästä tehtyä leipää, perunaa, juureksia, maissia, omenaa ja päärynää. Kaliforniassa syötiin myös paljon vahvaa meksikolaista ruokaa kuten papuja ja chiliä. Vuonna 1875, johon peli sijoittuu, alkavat myös hedelmät kuten appelsiini, sitruuna ja luumu olemaan tavallisia. Ruokaa säilytetään lähinnä kuivattamalla ja suolaamalla mutta myös tölkkiruoat on keksittyjä ja niitä teki mm. Heinz tosin ei niin vahvalla menestyksellä ensin (meni melkein konkurssiin juuri vuonna 1875 joon peli sijoittuu).
Juomana oli pääsääntöisesti vettä. Alkoholia, kuten kaljaa, whiskyä, viinaa ja myös viiniä juotiin saluunassa. Bourbon (eli whisky)-tislaamoita oli USA:ssa tuhansittain ja whiskyiä juotiin tilastojen mukaan oikein urakalla, jopa 30 litraa vuodessa henkeä kohti. Coca-Cola keksittiin vasta 1886, joten sitä pelissä ei juoda in-game :)
Tupakkaa poltettiin piipusta ja sätkätupakkana. Intiaanit polttivat tupakan lisäksi myös paljon valkoisille tuntemattomia yrttejä. Yhdysvaltalaisten ja meksikolaisten keskuudessa syötiin coca-lehtiä (kokaiini) ja oopium lehtiä. Hasiksen polttoa ja syöntiä paheksuttiin, mutta sitä ei pidetty isona ongelmana (vielä).
|
 |
Lääketiede
Moderni lääketiede on saanut jalansijaa. Lääkärit osasivat antaa lääkkeitä vaivoihin ja tehdä leikkauksia. Amputoinnit olivat tavallisia. Lääkäreillä oli myös omia laitteita joilla he pystyivät tekemään pillereitä ja usein lääkärien määräämät lääkkeet olivat heidän itsensä valmistamia, eli lääkärit toimivat myös apteekkareina. Pastörointi oli jo keksitty ja tiedettiin bakteerien olemassa olosta, tosin tästä tiesi lähinnä tutkijat ja harvat lääkärit. Rokotukset eivät olleet vielä keksittyjä vuonna 1875 mutta tutkimus oli työn alla euroopassa. Intiaanien poppamiehillä oli myös tietämystä miten erilaiset yrtit vaikuttavat ihmiseen. Liikkeellä oli myös huijareita, jotka myyvät yrteistä tehtyjä lääkkeitä joiden vaikutukset voi kyseenalaistaa.
Kuvassa 1800-luvun lääkärivälineet:
1. Tanko jolla kuumennettuna poltettiin haava umpeen.
2. Tanko jolla etsittiin luoti haavasta.
3. Luodinpoisto pihdit
4. Raaja/luu saha.
5. Amputiontipuukko
6.
Kiristin, käsivarsi tai jalka pistettiin siihen sitten kiristettiin.
7. Toinen kiristin jota käytettiin amputoinnin jälkeen.
8. Luun leikkaaja (amputiontiin) voidaan myös käyttää hampaisiin.
9.
Trephine, työkalu jolla porattiin kalloon reikä poistakseen painetta. |
(suurenna) |
|
